Hyppää pääsisältöön

Autoalan opettajat työelämäjaksolla Bilia Oy:ssä Auto Cove 2.0 -hankkeen kehitystyössä

Blogi | 11.04.2024
Bilia Oy Auto Cove 2.0 –hankkeen yrityskumppanina mahdollisti työelämäjakson opettajille Bilia Olarin autokorjaamossa. Jaksojen anti koettiin niin hyödylliseksi, että niitä suunniteltiin tehtävän hankkeen aikana. Opettajat käyttävät jaksonsa aikana oppimaansa hyödyksi hankkeen kehitystyössä sekä pilotoidessaan myöhemmin hankkeessa tuotettuja tehtäviä opiskelijoiden kanssa.
Jan Borg seisoo auton edessä, jonka konepelti on nostettu ylös.

Jan Borg ja Juha Hämäläinen kuuluvat Omniassa Euroopan Komission rahoittaman Auto Cove 2.0 -hankkeen kehittäjätiimiin. Hankkeessa kehitetään eurooppalaisten kumppanien kanssa yhteistyössä yhteensä 13 teknistä opintokokonaisuutta automekaanikko- ja autoinsinööriopiskelijoiden oppisisällöiksi.

Jan Borg kuvaa työelämäjaksoaan seuraavasti: 

”Työelämäjakson Biliassa sain tehdä diagnoosimekaanikkojen ryhmässä. Tässä pienessä kolmen henkilön tiimissä ratkaistaan sellaiset autojen tekniset ongelmat, jotka eivät sovellu suorapalvelumekaanikkojen päivittäiseen aikatauluun. Diagnoosimekaanikot ratkaisevat uusissa autoissa ilmenneet viat, joista ei välttämättä vielä maailmanlaajuisestikaan ole kokemusta.

Diagnoosimekaanikon päivän varauskalenterissa on työtilanteen mukaan yksi tai korkeintaan muutama aikataulutettu työ, josta hän tekee vianmäärityksen, tilaa osat ja korjaa kun tilatut osat ovat saapuneet. Kun diagnoosimekaanikkotiimistä joku saa oman varauskalenterin mukaiset työnsä valmiiksi hän hakee tiiminvetäjältään hinausautolla saapuneen työn. Hinausautolla saapuvat takuualaiset työt saapuvat ennakkoon varoittamatta ja ne aletaan tekemään silloin kun aikataulutetut työt on saatu valmiiksi.

Sähköauton takuukorjaustyössä

Ensimmäisenä päivänä työelämäjaksollani pääsen seuraamaan edellä mainitulla tavalla hinausautolla toimitetun auton takuukorjausta. Asiakaskertomuksen mukaan hänen sähköautoaan ei voi ladata pikalatauksella. Lataus ei ala, vaikka asiakas on kokeillut eri pikalatausasemilla. 

Vianmäärityksen on aloittanut toinen mekaanikko, joka toimi suorapalvelumekaanikkona. Samanlainen vika oli ollut toisessa autossa, mikä helpotti tämän auton vianmääritystä. Vianmäärityksen tehnyt mekaanikko oli löytänyt vian mittaamalla auton pikalatauspistokkeen ja korin välisen eristysvastuksen. Koska eristysvastus oli liian pieni ja vastus vaihteli, kun pikalatauspistokkeen ja korkeajänniteakun välistä johtoa liikutteli, mekaanikko sai selville, että vika oli korkeajänniteakun kontaktoriyksikössä.

Korkeajänniteakku nostimella.

Kontaktoriyksikön vaihtotyö osoitettiin diagnoosimekaanikkojen työtiimille, ja minä pääsin seuraamaan, kun yksi heistä teki tämän vaihtotyön. Kontaktoriyksikkö sijaitsee korkeajänniteakun päällä, joten vaihtotyö vaatii korkeajänniteakun irrotuksen auton pohjasta. 

Akun irrotus aloitetaan tekemällä auto jännitteettömäksi. Huoltoerotin, joka sijaitsee matkustamon takapenkin alla hyvin suojatussa paikassa, irrotetaan ja tällä tavalla tehdään turvalliseksi irrottaa useita satoja kiloja painavaa akkua. Akku lasketaan nosturilla olevasta autosta omalle alustalleen. Akku on kiinni kymmenillä pulteilla ja autonvalmistajan ohjeita pitää tarkasti noudattaa.

Kontaktoriyksikön vaihtotyö ei ole jännitetyötä itsessään, mutta mekaanikko, jonka kanssa tein työtä pyysi, että osallistuisin tähän työhön pelkästään seuraamalla, kun hän tekee varsinaisen vaihtotyön. 

Kontaktoriyksikköä irrotettaessa piti purkaa suojakuorien sisällä olevia johtoliitoksia ja erityisen mielenkiintoista oli nähdä, mikä oli aiheuttanut vian pikalatauksessa. Vika aiheutui auton pikalatauspistokkeen ja kontaktoriyksikön välisen johdon kiinnityksestä kontaktoriyksikköön. 

Alla olevassa johtoliitoksessa johtoon puristamalla kiinnitetty liitoskappaleen terävä reuna teki naarmuja eristekerrokseen. Eristekerroksen rikkoutuessa johtoliitoksen jännite on vaarassa johtua akun kuoreen, jolloin auton virranhallintajärjestelmä estää pikalatauksen.

Johtoliitoksen terävät reunat pyöristettiin ja päällystettiin kutistesukalla estämään saman vian toistumista. Uusi kontaktoriyksikkö asennettiin akkuun ja johdot kiinnitettiin. Akku nostettiin takaisin auton pohjaan ja auto tehtiin lopulta jännitteelliseksi.

Työ oli erittäin mielenkiintoinen, koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin näkemään korkeajänniteakun irrottamista autosta. Sain myös paikan päällä nähdä sähköauton akun ja kontaktoriyksikön rakenteen sekä niissä käytetyt liitokset.

Peruutuskameran korjausta

Toisessa työssä asiakas kuvaili, ettei auton peruutuskamera toiminut. Auto oli käynyt saman vian takia aikaisemmin korjaamolla, silloin siihen oli vaihdettu kamera. Kameran vaihto oli hetken auttanut, mutta vika oli tullut takaisin.

Lähdimme tutkimaan tallentuneita vikakoodeja. Vikamuistissa oli vika kameran virtapiiristä, mutta se ei ollut aktiivisena. Lähdimme vikakoodin perusteella irrottamaan takaluukun aukaisukahvaa, johon kamera on kiinnitetty. Aukaisukahvassa olevan mikrokytkimen pistoke huomattiin olevan hapettunut, mikä viittaisi siihen, ettei johtosarjan liitokset ole täysin vesitiiviitä. 

Purimme tämän takia autosta koko takapuskurin, johon kamera johtosarjoineen on kiinnitettynä nähdäksemme kameran koko johtosarjan ja sen liittimet. Osoittautui että kameran liittimeen oli myös päässyt vettä ja tämän todettiin aiheuttaneen sen, ettei kameran ja kuvakäsittelyohjainlaitteen välinen yhteys toiminut oikealla tavalla. Vaihdoimme johtosarjan, jonka mukana on uudet liittimet ja niiden tiivisteet. Uusimme myös aukaisukahvan, jonka liitin oli hapettunut.

Auton takapuskuri irroitettuna nostimella.

Peruutuskameraa ei olisi välttämättä tarvinnut uusia, mutta takuutyönä tehtävässä korjauksessa ei haluttu ottaa riskejä, että kamera olisi vioittunut, kun liittimeen oli päässyt kosteutta. Kameran vaihto vaatii kalibroinnin, joka tehtiin ajamalla suoraa tietä tietyllä nopeudella. Oli mielenkiintoista nähdä miten parkkiruudun viivat auton 360 asteen kamerassa suoristuivat mitä pidempään suoritti kalibrointiajoa.

Tämä työ oli juuri sopiva Omnian AutoCove-hankkeen kannalta. Tässä vaihdettiin Adas-järjestelmään kuuluvia osia ja suoritettiin sen jälkeen dynaaminen kalibrointi. Tämä siis liittyi juuri niihin työtehtäviin, mihin hankkeen puitteissa valmistettu opetusmateriaali on tarkoitettu.

Suuri kiitos Olarin Bilialle ja sen henkilökunnalle lämpimästä vastaanotosta. Kiitos myös AutoCove-hankkeelle, joka mahdollisti tämän työelämäjakson ja sen tuoman arvokkaan kokemuksen siitä mitä nykypäivänä työelämässä vaaditaan.”

Opettaja Juha Hämäläinen kuvaa työelämäjaksoa onnistuneeksi ja opettavaiseksi. 

”Opettajan työelämäharjoittelu Bilia Olarissa oli hieno ja opettavainen kokemus. Bilian henkilökunta otti opettajat vastaan todella hyvin ja pääsimme tutustumaan monipuolisesti Bilia Olarin automekaanikoiden työtehtäviin ja päivärutiineihin, joihin kuuluivat esimerkiksi säännölliset ja tehokkaat tiimipalaverit päivittäisistä ajankohtaisista asioista ja sisäistä tiedon jakamista.

Vikojen diagnosointia mekaanikkojen kanssa

Sain olla Volvon omamekaanikkojen mukana päivittämässä ja kehittämässä omaa osaamistani asiakaspalvelutilanteissa ja haastavien oireenkuvausten parissa. Teimme esimerkiksi diagnoosia auton viasta tilanteessa, jossa autoon oli saatu diagnoositesterillä yhteys vain kerran oirekoodien lukemiseksi.

Tämän jälkeen autoon ei saanut enää yhteyttä diagnoositesterillä ja ongelmaksi paljastui katolla olevan hainevän vesivuoto, joka sai kattoantennin ohjainlaitteen häiritsemään auton väyläkommunikointia. Käytimme muutoin VIDA-testeriä autojen diagnoosin tekemiseen. Pääsin myös päivittämään testerillä autojen ohjelmistoja ja lataamaan ohjelman uuteen ohjainyksikköön.

Täyssähköautosta selvitimme ongelmaa, joka aiheutti auton pysähtymisen lyhyen ajon jälkeen. Opin paljon uutta korkeajännitejärjestelmän vikadiagnoosin tekemisestä. Taas tehonrajoitukselle menneen hybridiauton vikakoodit paljastivat korkeajänniteakun kennomoduulin ongelman.

Uutta oppimassa

Opin, kuinka valmistellaan ja suoritetaan hybridiauton korkeajänniteakun kennomoduulin vaihto. Selvitimme VIDA-testerillä kennomoduulin tavoitejännitteen ja balansoimme uuden moduulin tavoitejännitteeseen. Laskimme korkeajänniteakkupaketin alas autosta ja valmistelimme sen moduulin vaihtoa varten.

Oli myös todella kiva olla mukana oppimassa Volvo-omamekaanikon asiakaspalvelutilanteissa. Autoimme esimerkiksi asiakkaan puhelimen Volvo Cars -apin ja hänen uuden autonsa parittamista. 

Huomasin, että automekaanikkojen työhön kuuluu lisääntyvissä määrin myös autoon liittyvien verkko- ja puhelinyhteyksien määrittäminen ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittäminen. Näissä tilanteissa omamekaanikko toimii usein yhdessä asiakkaan kanssa.

Iso kiitos Bilia Olarin ystävälliselle ja opastavalle henkilökunnalle tästä mahdollisuudesta tulla kehittämään omaa osaamistani.

Jutun kirjoittanut Elina Kollanus.

Kaipaatko lisätietoa hankkeesta?
Tutustu hankkeeseen!
Takaisin ylös
Tagit:
Kehittäminen Omniassa
Monikulttuurisuus
Työllisyys
Verkostot