Nuorten työpajatoiminta jää usein yhteiskunnallisessa keskustelussa marginaaliin. Hiljaiseksi tekijäksi, joka parhaimmillaan on tutkitusti merkittävä osa nuorten elämää ja tukiverkkoa. On aika antaa työpajatoiminnalle sen ansaitsema arvostus ja huomio.
Välitilan aika
Työpajoille haetaan erilaisissa elämäntilanteissa monista eri syistä. Yksi etsii tukea arkirytmin ylläpitoon, toinen haluaa pohtia omaa alavalintaansa, kolmas kaipaa vahvistusta sosiaalisiin taitoihin. Syitä on yhtä monta kuin nuoriakin.
Useimmiten työpajoille ohjaudutaan silloin, kun elämää hallitsee jonkinlainen välitila. Työllistyminen tai jatkopolkuun hakeutuminen on vaikeaa ja tuottaa haasteita. Olo voi olla pettynyt, vaikka itseään muistuttaisi, ettei kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Välitilan arjessa ei välttämättä ole tarttumapintaa ja mieli kaipaisi merkityksellistä tekemistä.
Työttömyyspalveluiden omavalmentajan suositellessa työpajoille hakemista ajatus voi aluksi saada aikaan ennakkoluuloja. Mitä jos yhteiskunnan paine suorittamisesta vallitsee myös työpajoilla? Ja niin kyseessä olisi jälleen yksi niistä paikoista, joissa suorittamiseen taipuvainen mieli ottaisi vallan ja tarve todistella omaa arvoa nousisi pintaan. Miten jaksaa kohdata riittämättömyyden mukanaan tuomat tunteet?
Tarkan pohdinnan ja epäröinnin jälkeen hakemus lähtee kuin huomaamatta eteenpäin. Paikan päällä vastaanotto on lämmin, ja tutustumiskierros luo varmuutta. Ehkä tämä onkin juuri oikea suunta.
Tervetuloa työpajoille työkokeiluun
Työpajojen arjessa vastassa on rauhallinen ja hieman jopa yllättävä ilmapiiri. Ei jatkuvaa hektisyyttä, ei arjen hälinää, jossa jatkuvasti on tarve todistaa omaa osaamista tai ammattitaitoa. Apua ja tukea on tarjolla, kun sitä tarvitsee. Kaikki tuntuu selkeältä. Joskus on täysin suotavaa “vain olla”. Olla tekemättä mitään ja hengähtää.
Yhteiskunnan luomat paineet ja odotukset syyllistävät herkästi, jos nuori ei ole tiettyyn ikään mennessä saavuttanut “merkittäviä” asioita. Toisin kuin työpajoilla, kaikki ovat samalla viivalla. Yhtä arvokkaita, eikä kukaan arvioi suoriutumisen perusteella nuoria suhteessa toisiinsa.
Ei yhtä suurta massaa
Työpajojen taika on juuri siinä, että kaikki nuoret ovat samalla viivalla. Kyse ei kuitenkaan ole tasapäistämisestä. Ketään ei tieten tahtoen yritetä tunkea samaan muottiin, osaksi isompaa itseään toistavaa massaa.
Kahta samanlaista nuorta ei ole. Heidän haasteensa tai tarpeensa voivat olla samanlaisia tai -kaltaisia, mutta se ei tee heistä toistensa kopioita. Työpajat henkilökuntineen tunnistaa jokaisen nuoren omana yksilönään. Nuorten ajatukset ja toiveet pyritään kartoittamaan ja ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Näin heille annetaan turvallinen tila kasvaa, havaita omia jo olemassa olevia vahvuuksia, oppia jotakin uutta ja ennen kaikkea auttaa löytämään oma suunta.
Arjen tukipilari
Työpajat tukevat nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja osoittavat välittämistä siitä, miten nuorilla todellisuudessa menee, mihin asioihin he kaipaavat tukea ja ohjausta. Ohjaajan ja yksilövalmentajan kanssa käydyt keskustelut voivat antaa uusia näkökulmia tai vain helpottaa omaa oloa, jos itsellä on hankala olla syystä tai toisesta.
Keskusteluissa ja tavallisessa arjessa on vahvasti läsnä tunne, että jokainen pajalla olija merkitsee omana itsenään. Kaikilla on yhtäläiset oikeudet tulla nähdyksi ja kuulluksi. Nuorten äänellä on väliä ja sitä halutaan vaalia.
Kohti omaa suuntaa
Työpajat eivät muuta kaikkea, eikä se tarkoitus olekaan. Enemminkin ne saavat oivaltamaan ja ottamaan seuraavan tarvittavan askeleen kohti omaa suuntaa. Olivatpa askeleet sitten pieniä tai suuria.
Siksi toivoisikin, että työpajat näkyisivät ja kuuluisivat enemmän. Kyseessä ei suinkaan ole viimesijainen vaihtoehto, johon nuori vain sysätään “kun ei ole muutakaan”. Parhaimmillaan se on juuri sitä, mitä nuori tarvitsee ja kaipaa: ympärillä turvallinen tila kasvaa ja kärsivällisiä, välittäviä aikuisia, joihin luottaa.
Työpajajakso auttaa löytämään oman suunnan. Suunnan, jossa jokainen etenee omaan tahtiinsa. Ja mikä tärkeintä, ilman kiirettä olla valmis. Saaden olla inhimillinen ihminen.
Tekstin on kirjoittanut työpajanuori Roosa Kirjonen.
Työtä ja tulevaisuutta
Tämä teksti on julkaistu osana Työtä ja tulevaisuutta -juttusarjaa.